Koulutetut vapaaehtoiset vertaisryhmien ohjaajina – opas yhdistyksille

Riittävä, oikeanlainen ja laadukas koulutus on edellytys sille, että vapaa­ehtoiset voivat ohjata vertaisryhmiä. Koulutukset antavat vapaaehtoi­sille valmiuksia kohdata vaikeassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä ja käytännön työvälineitä ryhmän ohjaamiseen sekä tukevat heidän jaksamis­taan ohjaajina.

Koulutukset sitouttavat, motivoivat ja ankkuroivat vapaaehtoiset osaksi yh­distyksen toimintaa. Yhdistyksen näkökulmasta koulutukset toimivat yhtenä laadunvalvonnan välineenä. Koulutuksista tulee tarjota riittävästi ennakkotie­toa, jotta vapaaehtoinen voi tehdä päätöksen koulutukseen hakemisesta.

Vahva viesti vapaaehtoisilta itseltään on ollut, ettei vertaisryhmiä voi ohjata ilman koulutusta. He osallistuvat yleensä mielellään ja ennakkoluulottomas­ti järjestettyihin koulutuksiin. Koulutusten kestot ja tuntimäärät ovat harvoin nousseet kynnyskysymyksiksi. Koulutusten varsinaisen sisällön – uusien tie­tojen ja taitojen – lisäksi yhtenä antoisimmista asioista koulutuksissa on pi­detty toisten ihmisten tapaamista ja keskinäistä ajatustenvaihtoa. Myös eri yhdistysten yhteiset koulutukset on koettu mielekkäinä: niissä on päässyt tu­tustumaan toisten ajatteluun ja tapaan toimia.

Tässä osiossa käsitellään koulutuksia, jotka ovat kokemuksemme ja saamamme palautteen mukaan olleet ryhmänohjaamisessa hyödyllisiä. Käy­tännön esimerkkeinä esitellään kolme Suomen Mielenterveysseuran koulu­tusta: tukihenkilö-, ryhmänohjaaja- ja Linkki -jakson koulutus.

Lisätietoja Suomen Mielenterveysseuran koulutuksista

Koulutuksen järjestäjän muistilista

Koulutusta järjestävän tahon on mietittävä valmiiksi, millaisiin tehtä­viin vapaaehtoiset yhdistyksessä tulevat ja millaista koulutusta tehtä­vien hoitaminen edellyttää. Vähintään yhtä tärkeää on, että vapaaeh­toiset saavat etukäteen riittävästi tietoa koulutusten sisällöistä ja tar­koituksesta. Sisältökysymysten lisäksi on joukko käytännön kysymyk­siä, jotka tulee huomioida jo koulutusten suunnitteluvaiheessa.

Oheiseen listaan on koottu joitakin koulutusten suunnitteluun liittyviä peruskysymyksiä.

• Millaisiin tehtäviin yhdistys haluaa vapaaehtoisiaan kouluttaa?
• Millaista koulutusta kyseiset tehtävät edellyttävät?
• Mihin vapaaehtoisten odotetaan sitoutuvan koulutusten jälkeen?
• Miten, missä ja kenen toimesta koulutetaan?
• Milloin ja minkä muotoisena koulutukset järjestetään? (mm. kesto ja tuntimäärä)
• Kuinka paljon koulutuksista saa aiheutua kustannuksia? (tilat, koulutuspalkkiot, tarjoilut)
• Onko koulutusryhmissä jokin minimi- ja maksimiosallistujamäärä?
• Onko koulutuksia tai osia niistä mahdollista korvata jollakin tavalla?
• Voidaanko osallistujien erilaiset taustat ja osaamistaso huomioida koulutuksessa?
• Ketkä voivat hakea koulutuksiin?
• Miten koulutuksiin haetaan?
• Miten ja missä koulutuksista tiedotetaan?
• Kuka haastattelee hakijat?

Alkuun

Vapaaehtoistyön peruskoulutus

Uudet vapaaehtoiset on aina syytä perehdyttää yhdistyksen arvomaailmaan, pe­riaatteisiin ja toimintatapoihin. Useimmilla yhdistyksillä onkin tapana tarjo­ta vapaaehtoisilleen peruskoulutusta, joka antaa heille mahdollisuuden tutus­tua toisiinsa ja yhdistyksen edustajiin sekä varmistua siitä, että yhdistyksen tar­joamat toimintamahdollisuudet vastaavat heidän odotuksiaan. Yhdistys puoles­taan voi koulutuksen aikana kertaalleen varmistua vapaaehtoisten odotuksista ja valmiuksista.

Peruskoulutuksen määrä ja sisällöt riippuvat siitä, millaisia valmiuksia sillä ha­lutaan antaa. Vähimmäissuosituksena voidaan pitää koulutusta, jossa osallistujat saavat perustietoa vapaaehtoistyöstä ja tutustuvat yhdistyksen ihmisiin, tapoihin ja periaatteisiin. Tällöin kouluttajana voi toimia esimerkiksi vapaaehtoistoimin­nasta yhdistyksessä vastaava henkilö tai vaikkapa yhdistyksen hallituksen jäsen.

Koulutuksessa kannattaa yleensä käsitellä yhdistyksen toiminnan kannalta kes­keisiä sisältöalueita. Esimerkiksi vanhustyötä tekevän yhdistyksen peruskou­lutuksessa on hyvä käsitellä ikääntymistä elämänvaiheena ja ennaltaehkäisevää päihdetyötä tekevän yhdistyksen koulutuksessa puolestaan päihdeongelmaa ja sen ennaltaehkäisyä. Yleensä sisältöosaajat löytyvät oman yhdistyksen piiristä ja koulutus voidaan toteuttaa oman väen voimin. Kouluttajina voi käyttää ulko­puolisia asiantuntijoita edellyttäen, että yhdistyksen on mahdollista maksaa täs­tä mahdollisesti syntyvät kustannukset.

Alkuun

Esimerkki: Suomen Mielenterveysseuran tukihenkilökoulutus

Suomen Mielenterveysseura ja sen paikallisyhdistykset tekevät monimuotoista, ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä, jossa vapaaehtoisilla on tärkeä rooli. Va­kiintunut ja olennainen osa Mielenterveysseuran vapaaehtoistyötä on tukihen­kilötoiminta. Tukihenkilötoimintaa ohjaavat eettiset periaatteet ja sen laadusta vastaavat toimintaa toteuttavat yhdistykset.

Tukihenkilöt ovat täysi-ikäisiä, koulutettuja ja vaitiolovelvollisia. He toimivat erilaisissa tehtävissä, esimerkiksi päivystävät valtakunnallisessa kriisipuhelimes­sa, ohjaavat liikunta- ja keskusteluryhmiä tai tukevat henkilökohtaisesti vaikeas­sa elämäntilanteessa olevaa ihmistä.

Tukihenkilökoulutukseen haetaan täyttämällä kirjal­linen lomake, jolla kartoitetaan hakijoiden elämänti­lannetta ja motivaatiota vapaaehtoistoimintaan. Lo­makkeiden perusteella valitaan haastateltavat, jot­ka haastatellaan kahden pidempään toiminnassa ol­leen ihmisen toimesta. Yhteisen keskustelun tarkoi­tuksena on ensinnäkin varmistua siitä, että hakijan oma elämä on tasapainossa ja että hänellä näin ol­len on voimavaroja tukea toista ihmistä. Toisena tavoitteena on varmistua siitä, että hakija saa rea­listisen kuvan vapaaehtoistoiminnasta ja että hän voi ajallisesti sitoutua peruskoulutukseen, tukihenkilönä toimi­miseen, työnohjauksiin ja tarvittaessa myös jatkokoulutukseen.

Koulutuksessa käsitellään muun muassa vapaaehtoistyön eettisiä periaattei­ta; luottamuksellisuutta, vaitiolovelvollisuutta ja omaa jaksamista. Alustuksin ja käytännön harjoituksin tarkastellaan erilaisia elämän kompastuskiviä ja selviy­tymispolkuja, vuorovaikutustilanteita ja eläytyvää kuuntelemista. Yhdessä mie­titään muun muassa, mitkä ovat omia vahvuuksia ja heikkouksia toisen ihmisen kohtaamisessa sekä millaisia asioita on vaikea kuunnella ja minkä vuoksi.

“Antoisaa, hauskaa, mielenkiintoista. Hyvää aivojumppaa. Pakosta joutui menemään itseensä. Erittäin hyödyllistä.”

Tukihenkilökoulutus on osoittautunut hyödylliseksi peruskoulutukseksi vertais­ryhmien ohjaajille, koska se antaa valmiuksia vaikeassa elämäntilanteessa ole­van ihmisen kohtaamiseen ja vapaaehtoisena toimimiseen. Kerätyn palautteen perusteella vapaaehtoisohjaajat ovat voineet hyödyntää koulutusta ryhmänoh­jaamisen lisäksi muussakin elämässään. He suosittelevat tukihenkilökoulutusta myös tuleville ryhmänohjaajille.

Tukihenkilökoulutuksia järjestetään eri paikkakuntien mielenterveysseuroissa ja kriisikeskuksissa kerran – kaksi vuodessa. Koulutuksen kesto on 35 tuntia.

“Minulla ei ollut ennakko-odotuksia ennen kou­lutusta, päätin vain heittäytyä täysillä mukaan siihen, mitä tuleman piti. Kokemus oli syvä ja voimakas ja olen siitä hyvilläni, että lähdin mu­kaan. Tietenkin minulla oli pinnallisia odotuksia mielessäni, ja siinä mielessä koulutus vastasi odo­tuksiani. Sain tuhat kertaa enemmän, mitä olin edes osannut odottaa.”

Alkuun

Ryhmänohjaajakoulutus

Miksi ryhmänohjaajakoulutusta?

Ryhmänohjaamista ja siihen liittyviä taitoja voi ja kannattaa opiskella ja harjoi­tella.

Koulutuksen merkitys korostuu vapaaehtoisten kohdalla, joilla ei useinkaan ole ammatin tai sosiaali- ja terveysalan koulutuksen mukanaan tuomaa suojaa. Riit­tävä koulutus onkin yksi perusedellytys ryhmän ohjaamiselle.

Ryhmänohjaajakoulutus muodostaa vapaaehtoisohjaajien koulutuksen ytimen: se antaa perusvalmiudet erilaisten ryhmien ohjaamiseen, lisää itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja, kirkastaa ohjaamistehtävää sekä antaa omakohtaisen koke­muksen ryhmään kuulumisesta. Onnistunut koulutus innostaa, kannustaa ja va­laa uskoa omiin kykyihin eikä turhaan nosta rimaa ohjata. Usein koulutuksessa opittua voi hyödyntää myös muualla elämässä.

Koulutuksella pyritään takaamaan se, et­tä ryhmään tulevat ihmiset saavat laadu­kasta ja luottamuksellista ohjausta turvalli­sessa ryhmässä. Vapaaehtoisia koulutus aut­taa purkamaan vääriä mielikuvia, hahmotta­maan omaa roolia ja rajoja sekä kohtaamaan joskus hankaliakin asioita ja tilanteita. Oh­jaajan tulee jo oman jaksamisenkin takia tie­tää, mitä hänen tehtäviinsä kuuluu ja mitä ei.

”Minusta koulutus ja käytännön työ ‘stemmasi’ yhteen hyvin ja jäi vielä omalle vapaudelle ja persoonalle tilaa.”

Ryhmänohjaajakoulutuksessa yhdistyvät tieto, taito ja tunne. Teoriatiedon lisäksi käytännön harjoitukset, keskustelu ja vapaaehtoisten omat kokemukset ja havainnot ovat merkittävässä roolissa. Haasteista ja virheistä pu­hutaan avoimesti, sillä usein niistä oppii parhaiten. Hyvää palautetta on saa­tu koulutuksista, joissa jo ryhmiä ohjannut vapaaehtoisohjaaja on käynyt kerto­massa omista kokemuksistaan.

”Pidän sitä tärkeänä, että kun lähdetään ohjaa­maan ryhmää, että käydään ryhmänohjaajan koulutus. On hyvä koulutuksen aikana peilata muiden ryhmäläisten kanssa omat vahvat ja hei­kot puolet. Se auttaa ohjaajaa ymmärtämään, mitä ryhmäprosessissa kaikkea voi tapahtua.”

On tärkeää, että yhdistys perehdyttää ryhmänohjaajakoulutukseen hakeutuvat vapaaehtoiset perusteellisesti. Koulutuksen alkaessa vapaaehtoisella pitää olla riittävästi tietoa koulutuksesta ja siihen liittyvistä käytännöistä sekä siitä, miten yhdistys aikoo hänen osaamistaan jatkossa hyödyntää. Mikäli vapaaehtoisella on aiempaa koulutusta tai kokemusta ryhmän ohjaamisesta, on tämä hyvä pyrkiä mahdollisuuksien mukaan huomioimaan koulutusta järjestettäessä.

Mitä koulutuksen tulisi sisältää?

Vapaaehtoisohjaajille soveltuvia koulutuksia järjestävät monet eri tahot. Myös omasta yhdistyksestä tai sen lähipiiristä voi löytyä ihmisiä, jotka voivat koulu­tuksen toteuttaa.

”Osallistuminen koulutukseen ja muiden osallistujien tuki auttoi ryhmänohjauksessa.”

Järjestävää tahoa tärkeämpää on koulutuksen si­sältö, ohjaamistehtävään nähden sopiva kesto ja koulutusryhmän koko. Pienessä ryhmässä vuo­rovaikutus ja ajatusten vaihtaminen onnistuu pa­remmin. Mielekkäänä on myös koettu koulutuk­set, joihin osallistuu vapaaehtoisia eri yhdistyk­sistä: keskustelu on ollut vilkasta ja monipuolista ja asioihin ja suunnitelmiin on saatu erilaisia nä­kökulmia.

Kokemuksemme mukaan vapaaehtoisille suunnatun ryhmänohjaajakoulutuksen tulisi sisältää seuraavia asioita ja teemoja:

• Ryhmän käsite, rakenne ja toimintaperiaatteet
• Ryhmänprosessi ja ryhmän eri vaiheet
• Erilaiset ryhmäilmiöt ja roolit
• Ryhmän tavoitteellisuus
• Itsetuntemus, vuorovaikutustaidot ja oman elämänkokemuksen hyödyntäminen
• Ryhmän suunnitteleminen, aloittaminen, lopettaminen ja arviointi
• Ohjaajan rooli ja tehtävät ryhmän eri vaiheissa ja vertaisryhmässä
• Käytännön harjoituksia ja esimerkkitilanteita
• Erilaisia työmenetelmiä ja -välineitä sekä ideoita

Alkuun

Esimerkki: Suomen Mielenterveysseuran ryhmänohjaajakoulutus

Tavoite
Antaa valmiudet ohjata vertaisryhmiä sekä muita keskustelu- ja toiminnallisia ryhmiä

Kenelle?
Tukihenkilökoulutuksen käyneille vapaaehtoisille, jotka ovat kiinnostuneita ryh­män ohjaamisesta

Toteutus
2 x 2 lähiopetuspäivää, yhteensä noin 30 tuntia
6-14 henkilön ryhmä
Kouluttajina Suomen Mielenterveysseuran työntekijät

Sisältö
Ryhmän ennakkovalmistelut ja ryhmän aloittaminen
Erilaiset ryhmät: suurryhmät, pienryhmät, avoin, suljettu, täydentyvä ym.
Ryhmän kulku
Ryhmädynamiikka
Ryhmän rakenteet, tehtävät ja asema
Ryhmän roolit
Ohjaajana ryhmässä: tehtävät, ominaisuudet ja persoonallisuus
Tunteet ja niiden tunnistaminen
Vertaisuus ryhmänohjaajan tehtävänkuvassa
Ryhmänohjauksen sudenkuopat
Ryhmän lopettaminen: palautteen antaminen ja arviointi

Menetelmät
Alustuksia, pien- ja suurryhmäharjoituksia, eläytymisharjoituksia, ryhmäpoh­dintoja ja -tuotoksia sekä oheismateriaalia.

Ryhmänohjaajakoulutusta järjestävät myös esimerkiksi:
Ryhmätyö ry
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL
Aikuiskoulutusta järjestävät tahot
Seurakunnat
Muut järjestöt, säätiöt ja yhdistykset

Alkuun

Muu koulutus

Vapaaehtoistyön peruskoulutus ja ryhmänohjaajakoulutus luovat vapaaehtoisoh­jaajien koulutuksen perustan. Toisinaan vertaisryhmän teeman tai erityispiirtei­den vuoksi voi olla paikallaan järjestää vapaaehtoisohjaajille muutakin koulutus­ta. Esimerkiksi työttömien ryhmää ohjaavien on hyvä tietää, miten pitkittyneen työttömyyden aiheuttama sosiaalisten verkostojen kaventuminen ja itseluotta­muksen heikentyminen saattavat näkyä ryhmässä. Vastaavasti toimittaessa päih­teettömään arkeen pyrkivien kanssa, on hyvä kuulla ja keskustella päihteisiin liittyvistä asioista. Tiettyyn teemaan liittyviä koulutuksia kannattaa tiedustella niiden parissa toimivista järjestöistä ja yhdistyksistä.

Uuden oppimisen lisäksi on tärkeää päästä ajoittain kertaamaan jo opittuja asi­oita ja taitoja. Syventävät ryhmänohjaajakoulutukset ovat suositeltavia vaiheessa, jossa vapaaehtoiselle on jo kertynyt jonkin verran kokemusta ryhmän ohjaami­sesta. Jatkokoulutuksessa ohjaajat voivat peilata saamaansa tietoa omiin ja mui­den kokemuksiin.

Kokemuksemme mukaan monet vapaaehtoisohjaajista toivovat lisä- ja täyden­nyskoulutusta. Oma motivaatio ja kiinnostus näkyvät korkeina osallistumismää­rinä koulutuksiin. Säännölliset – uudet tai ker­taavat – koulutukset ovat yhdistykselle yksi erinomainen tapa kannustaa ja sitouttaa omia vapaaehtoisiaan sekä pitää huolta heidän jaksa­misestaan ja osaamisestaan. Yhteisissä koulu­tuksissa vapaaehtoiset pääsevät tapaamaan toi­siaan ja vaihtamaan kokemuksia keskenään.

”Kun kaikki ovat saaneet ko­kemusta ohjaamisesta, on syntynyt paljon ideoita ja tie­toa, jota toisetkin voisivat hyödyntää.”

Alkuun

Esimerkki: Suomen Mielenterveysseuran Linkki-jakson koulutus

Tavoite
Antaa käytännön työvälineitä työttömille suunnatun vertaisryhmän aloittami­seen ja toteuttamiseen. Kuvata pitkään työttömänä olleen ihmisen arkea ja elä­mäntilannetta, jotta ohjaajat ja yhdistyksen muut edustajat osaavat ottaa ne huomioon. Antaa lukuohjeita osallistujille jaettavaan Linkki-jakson ohjaajan kä­sikirjaan ja valmiuksia soveltaa ammattilaisille suunnattua toimintamallia vapaa­ehtoistyössä.

Kenelle?
Osana muuta ryhmänohjaajakoulutusta työttö­mien vertaisryhmiä ohjanneille vapaaehtoisille. Koulutusta suositellaan myös niille yhdistyksen edustajille, jotka eivät itse ohjaa ryhmiä, mut­ta vastaavat toiminnan toteutuksesta yhdistyksis­sä. Koulutus on muokattavissa myös ammattilai­sia varten.

Toteutus
1 päivä, noin 7,5 tuntia
8-14 henkilön ryhmä
Kouluttajina Kaverit mukaan -hankkeen projektihenkilöstö
Linkki-jakson koulutuspäivä oli osa ryhmänohjaajakoulutusta

Sisältö
Aloitustehtävä: mitä tulee mieleen sanasta pitkäaikaistyötön?
Lyhyesti Kaverit mukaan -hankkeesta
Psykososiaaliset työllistymisen esteet
Työmarkkinavalmiudet
Linkki-jakson prosessikuvaus ja toiminnan painopisteet
Linkki-jakson toimintatapa vapaaehtoistyön kentässä
Ohjaajan näkökulma
Linkki-jakso käytännössä: yhden ryhmän prosessi alusta loppuun

• Kuka voi osallistua ryhmään?
• Osallistujien tavoittaminen
• Alkuhaastattelutilanne
• Ryhmän aloittaminen, ohjelman suunnitteleminen, säännöt
• Esimerkkejä ryhmän toimintamuodoista
• Ryhmän lopettaminen ja arviointi

Ryhmätyöt

• Tavoitteellisen vertaisryhmätoiminnan haasteet ohjaajalle?
• Mitä tänään kuulemastamme voimme hyödyntää omissa ryhmissämme?
• Kokemuksia ja ajatuksia työttömien tavoittamisesta?
• Osaamisemme ja vahvuutemme tavoitteellisen vertaisryhmätoiminnan ohjaajina?

Menetelmät
Alustuksia, keskustelua ja yhteistä pohdintaa, ryhmätöitä ja oheismateriaalia.

“Käsikirja oli hyvä. Auttoi monessa yhteydessä. Sitä oli hyvä aina välillä ottaa käteen ja peilata omaa työskentelyä.”

Alkuun