Koulutetut vapaaehtoiset vertaisryhmien ohjaajina – opas yhdistyksille

Varsinkin vapaaehtoisohjaajien ollessa uusia, perehdytys kannattaa aloittaa yh­distyksen toiminnan ja toimijoiden esittelemisellä. Ohjaajille kerrotaan yhdis­tyksen historiasta ja perustehtävästä sekä yhdistyksessä toimivista ja työskente­levistä ihmisistä. Näin vapaaehtoisohjaajat hahmottavat oman ja ohjaamiensa vertaisryhmien paikan yhdistyksessä.

Luonnollisesti suurin osa perehdytyksestä liittyy ohjatuille vertaisryhmille laa­dittuun toimintasuunnitelmaan. Perehdyttäjien tehtävänä on luoda selkeät ja turvalliset puitteet ohjaajien työskentelylle. Tavoitteena on yhteinen ymmärrys siitä, mikä on toiminnan tarkoitus, kenelle ryhmät on tarkoitettu, millaisia ta­voitteita niille on asetettu sekä miten tavoitteiden toteutumista seurataan ja ar­vioidaan.

Puitteiden määrittelemiseen kuuluu vapaaehtoisohjaajien toimenkuvan, tehtävi­en sekä vastuiden ja velvollisuuksien käsitteleminen. Vapaaehtoisten on tiedet­tävä, mitä heidän tehtäviinsä kuuluu ja mitä ei sekä mistä asioista he voivat it­se päättää ja kenen puoleen he voivat tarvittaessa kääntyä. Tehtävien ja työnja­on ollessa selkeitä vapaaehtoisohjaajat voivat aloittaa ryhmien ohjaamisen levol­lisin mielin.

Vapaaehtoistyössä ohjaajan roolin rajaaminen on tärkeää. Yhdistyksen on ase­tettava ohjaamiselle selkeät rajat, kerrottava niistä ohjaajille ja myös seurattava, että niistä pidetään kiinni. Mikäli rajat häilyvät, ryhmäläisten pyynnöistä ja toi­veista voi olla vaikea kieltäytyä. Esimerkiksi tapaamisten kestot ja määrät saatta­vat alkaa venyä sovitusta tai ohjaajat huomaavat kantavansa ryhmäläisten mur­heita enemmän kuin on tarkoitus.

On monia käytännön asioita, joista vapaaehtoisohjaajien tulee olla perillä. Nä­mä käytännöt voivat liittyä muun muassa toimitiloihin ja ryhmän kokoontumi­sista syntyviin kustannuksiin. Vapaaehtoisohjaajille on esimerkiksi syytä kertoa, paljonko ryhmällä on rahaa käytettävissään, mil­laisia kuluja ryhmän toiminnasta saa aiheutua ja miten rahaliikenteen kanssa menetellään käytän­nössä. Käytäntöjen näkökulmasta kerrataan myös yhdistyksen järjestämät koulutukset, työnohjauk­set ja muut yhteiset kokoontumiset: esimerkiksi miten koulutuksiin hakeudutaan, missä niitä järjes­tetään sekä kenen toimesta ja kuinka usein työnoh­jausta pidetään.

”Ryhmän ohjaajana mones­ti pallo hukassa käytännön jut­tujen ja rahoitusasioiden kohdal­la. Niitä ei selvitetty eikä lopuk­sikaan tahtonut selvitä. Säännöt selviksi ryhmän ohjaajille.”

Perehdytykseen kannattaa varata riittävästi aikaa. Koska muistettavaa on paljon, asioita on aika ajoin hyvä kerrata. Myöhemmin joitakin käytäntöjä saattaa olla mielekästä muuttaa kertyneen kokemuksen ja vapaaehtoisohjaajilta saadun palautteen myötä.