Usein jo suunnittelutyön alkaessa on ajatus siitä, kenelle ohjattu vertaisryhmä kohdennetaan. Sen sijaan toiminnan tarkoitusta ja tavoitteita ei aina mietitä riittävästi. Yhdistyksen tulee määritellä selkeästi, mihin tarpeeseen se haluaa toiminnallaan vastata.
Yhdistyksen perustehtävästä riippuen pyrkimyksenä voi olla esimerkiksi mielen hyvinvoinnin, työhön paluun tai päihteettömän arjen tukeminen. Koulutettujen vapaaehtoisten ohjaamat vertaisryhmät ovat yksi toimivaksi osoittautunut keino mainittujen asioiden edistämiseen.
Tavoitteissa lausutaan ääneen, mitä osallistujien elämässä toivotaan tapahtuvan ryhmän aikana ja sen jälkeen. Tavoitteena voi esimerkiksi olla lisätä osallistujien valmiuksia selvitä arjessa tai vahvistaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan.
Vertaisten ja ohjaajien tuki sekä ryhmän laatima ohjelma ovat välineitä julkilausuttujen tavoitteiden saavuttamiseen.
Tavoitteiden asettaminen on yhdistyksen tehtävä. Niiden tulee olla riittävän selkeitä, jotta sekä ohjaajat että ryhmään tulijat tietävät, mihin ryhmällä pyritään. Tavoitteisiin kannattaa jättää sen verran liikkumavaraa, että kunkin ryhmän omissa tavoitteissa voidaan huomioida jokaisen osallistujan henkilökohtaiset tavoitteet. Tällä tavoin päästään parhaisiin tuloksiin.
”Ryhmätoiminta oli mielestäni varsin onnistunutta, silti ryhmän tavoitteet olisi hyvä skarpata!”
Tavoitteet kannattaa aina asettaa siten, että ne on mahdollista saavuttaa. Yhdistyksen on mietittävä, millaisiin tavoitteisiin ohjatun vertaisryhmän on mahdollista päästä annetussa ajassa ja käytettävissä olevilla resursseilla. Tällöin tulee huomioida muun muassa valitun kohderyhmän elämäntilanne, ryhmän koko sekä tapaamiskertojen määrä ja kesto. On myös pidettävä mielessä, että ohjaajat ovat vapaaehtoisia.
”Ehkä olisin halunnut tehdä vielä jotain konkreettisempaa ja pitkälle viedympää auttaakseni ryhmäläisiä.”
Sivulla ei vielä kommentteja.