Yhdistyksen projektiopas

Kokemus on osoittanut, että usein yhdistys saa projektin myötä uusia yhteistyökumppaneita. Keskeiset ja luontevat yhteistyötahot vaihtelevat yhdistyksen perustehtävästä ja projektin sisällöistä riippuen. Olennaista on, että yhteistyöllä lähestytään tahoja, jotka ovat oman perustehtävänsä kautta jollakin tavoin tekemisissä valitun kohderyhmän tai kehitteillä olevan toimintamallin kanssa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi toiset yhdistykset, kaupungit, kunnat, seurakunnat, oppilaitokset ja projektit.

Yhteisille intresseille rakentuvat verkostot säästävät kaikkien voimavaroja jokaisen antaessa oman osaamisensa yhteisen tavoitteen käyttöön. Yhteistyökumppaneiden avulla voidaan esimerkiksi tavoittaa osallistujia projektiin ja minimoida hankkeesta aiheutuvia kustannuksia. Heidän kauttaan saattaa myös löytyä mahdollisuuksia rahoittaa toimintaa projektirahoituksen päätyttyä.

Parhaimmillaan yhteistyö palvelee kaikkia osapuolia. Toimivimmat verkostot rakentuvat yleensä tilanteessa, jossa kaikki tahot kokevat hyötyvänsä yhteistyöstä. Yhteisenä nimittäjänä voi olla esimerkiksi asiakaskunta, jonka kanssa kaikki osapuolet ovat tekemisissä. Yhteistyöehdotuksia tehtäessä kannattaakin jo valmiiksi pohtia, mitä hanke tarjoaisi yhteistyökumppaneille ja miten he voisivat hyötyä siihen osallistumisesta.

Yhdistyksen on hyvä varautua jonkinasteiseen projektiväsymykseen, joka saattaa hidastaa ja hankaloittaa yhteistyötä. Esimerkiksi useimmat viranomaistahot saavat lukuisia yhteydenottoja ja yhteistyöpyyntöjä erilaisilta hankkeilta. Tästäkin syystä yhteistyön tavoitteita ja tarkoitusta on syytä pohtia tarkkaan jo etukäteen.